Miksi kukaan ei auta kotitöissä?
Merja kysyi, miksi hänestä tuntuu, että vain hän tietää, missä imuria säilytetään.
Ja miksi perheessä kaikilla muilla on taito kävellä sujuvasti ohitse, kun pyykkikori huutaa täyttä kurkkua?
Tässä pari vaihtoehtoista selitystä:
Selektiivinen sokeus. Perheenjäsenet eivät yksinkertaisesti näe pyykkiä. Se on sama kuin kuudes aisti – mutta puuttuvana.
Tieteellinen tutkimus (oma havainto).
Jos odottaa tarpeeksi kauan, joku muu tekee homman. Tämä teoria toimii… joskus.Roolijako.
Ehkä olet itse niin tehokas, että muut ovat tottuneet ajattelemaan: “Ai, tuo sujuu siltä paremmin, ei häiritä.”
Mutta mitä jos testaat tätä:
👉 tee ongelmasta näkyvä: jätä tiskit seuraavaan päivään, tai sitä seuraavaan, tai sitä seuraavaan. Sano: Niin, totta… mistähän niitä puhtaita kuppeja nyt taas löytyikään…
👉 Tee ongelmasta näkyvä, osa kaksi: Jätä imuri (Huom! Kaikilla ei vieläkään ole robotti-imuria vaan ihan tavallinen perässä raahattava yksilö) keskelle olohuoneen lattiaa ikään kuin vinkkinä - silloin varmasti joku kompastuu siihen ja kuka ties loukkaa itsensä. Sehän on siis näkymätön kaikille muille.
👉 ja kun joku kysyy sukkia, sano: “Ai ne? Katso antropologisesti mielenkiintoisesta kasasta olohuoneen nurkassa.”
Kotityöt eivät katoa eikä kaikilla ole kotiapulaista, siis sellaista ulkopuolelta palkattua. Mutta ehkä kotihommien ympärille voi syntyä myös uusi rituaali: yhteinen “imurointisessio” musiikin kanssa tai pyykkitanssi (ei todellakaan vaadi rytmitajua).
Merja, et ole yksin.
Meitä on kokonainen kansakunta, joka pohtii samaa asiaa. Miksi aina minä?!
💡 Jos tämä kolahti, tulet tykkäämään myös Ajatuskirjeestä. Siellä pohditaan arjen pieniä ja suuria kysymyksiä. Tilaa tästä.